Näytetään tekstit, joissa on tunniste Isoveli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Isoveli. Näytä kaikki tekstit

5.2.2012

Kusti reprise


Kusti on jälleen polkenut ja posti kulkenut huilakkaasti. Ja lupaukseni mukaan pistän eetteriin tarjokkaita jotka edes jonkin verran miellyttävät korvaani. Osahan on tietysti jo ehditty käsitellä monellakin blogilla, minä kun olen pikkuisen hidas näiden kanssa...

Panda Unit
Bostonin Berklee College of Musicissa vaikuttavan Ville Vokkolaisen luotsaaman Panda Unitin musiikki ei ole ihan niitä helpoiten omaksuttavia eikä sitä parane sivukorvalla kuunnella. Silloin tuo kokeellinen kitaravetoinen taidepläjäys muuttuu taustahälyksi ja kirkuviksi riitasoinnuiksi. Mutta kun tuota tarkemmin ja ajatuksella kuuntelee niin sieltähän alkaa erottua selkeitä muotoja ja välillä jopa jotain melodian tapaista. Poppareiden ei nyt kannata liikaa kuitenkaan innostua, sillä mitään korvamato-kertsejä ei tästä musiikista löydy. Kun en soittamisen tekniikasta ymmärrä vähääkään niin tyydyn vain sanomaan että ihan pähevän kuuloista avantgardea. Mutta illanviettoon tai ensitreffeille ei Panda Unitin tuoreehkoa levyä voi kuitenkaan suositella. Ellei meillä sitten ole totaalisen erilaiset käsitykset illanvietosta.



Revival Hymns
Tämähän nyt ei varsinaisesti ole mikään uusi juttu, vaan tuo alla soiva "Spew" löytyy jo lokakuussa 2011 saksalaisen I.Corrupt.Recordsin vinyylinä julkaisemalta Feathers-esikoiselta. Ajankohtaiseksi biisin tekee se, että levyä ollaan maaliskuussa julkaisemassa uudelleen CD-versiona suomalaisen Lionheart Recorsin toimesta, ja tuo biisi on sen ensimmäinen sinkkujulkaisu. Bandcambista löytyy enenmmänkin levyn musiikkia kuunteluun. Bändi tykkää kasvatella musiikkiaan pikkuhiljaa kuten vaikka Neufvoin, eikä musiikki mitään ihan jumittelua ole niin kuin bändi jossain lakonisesti totesi.

 
Isoveli
Edellinen sinkku "Tanssi tai kuole" aiheutti jonkin verran pörinää yleensä tiukasti indieen asemoituneillakin blogeilla. Saman kaltaista suomipoppia on tarjolla toisellakin sinkulla "Koti-ikävä ei minnekään". Taustoja laulaa Mira Luoti. Molemmat biisit löytyvät helmi-maaliskuun vaihteessa julkaistavalta levyltä.

 
SLKJ
Pikkuisen erilainen mielleyhtymä tulee biisin nimestä "The Angel of Death", kuin mitä sitten eetteriin kajareista tulvahtaa. SLKJ (Suomi Leijona ja Kuollut Jänis) on VUKin eli Emily Cheegerin ja Junnu Alajuuman yhteinen elektroproggis joka kuulemma toimii ystävysten omana sääntövapaana leikkikenttänä. Vaikka genre ei ole minulle se ihan läheisin, niin oikeinkin nautittavaa tummasävyistä ja kaunisäänistä laulantaa tuo biisi kuitenkin on. Kannattaa ihan tsekata kuulkaa vasitella.

 
Violet Bones
Pikkuisen puleeratun oloista post-punk-indietä soitteleva brittiläinen Violet Bones on kuulemma kotimaassaan saanut jo jonkin verran nostetta. Yhtyeen ensimmäinen levy ilmestyy maaliskuussa. Mitään erityisen järisyttävää ei Soundcloud-kuuntelun perusteella ole luvassa, mutta ihan messevää poppista kuitenkin.



Antero Lindgren 
Antero oli rehvakkaalla ja ilmeisen ironisen eeppisellä mediatiedotteella hyvällä vauhdilla matkalla pikkumeemiksi: 
"Antero Lindgren on koko 2000-luvun valmistellut debyyttilevyään Mother. Katu-uskottavuutensa Antero on hankkinut johtamalla nuoruudessaan ylistystä Keuruun helluntaikonferenssissa ja skeittaamalla."
No helmikuussa julkaistavan Mother-esikoislevyn ensimmäinen sinkku "Cigarette Stump" osoittautui kuitenkin sen verran mainioksi, että pelkän tiedotteen varassa ei miehen tarvinne ratsastaa.

 
VUK
VUK julkaisi myös omaa nimeään kantavan digitaalisen mini-LP:n jonka voi sopivaksi katsomaansa korvausta vastaan ladata täältä. Varsin valloittava uusi tuttavuus neito minulle on. Omaperäistä ja raikasta.

 

Kailo
Milja Mäkelä on yhtä ihana kuin Iisa Pykäri. Hienoja naislaulajia ei ihan vilisemällä indiepiireissä pyöri. Aivan yhtä valmista ja hittirikasta kuin Regina ei Kailo vielä ole, mutta kivoja enteitä on kuultavissa. Melko mukavan nousun on yhtye ehtinyt saada vajaan vuoden virallisen historiansa aikana. Epäilen että tällaiselle raikkaalle poppikselle on tilauksensa.
 

20.10.2011

Kusti polkee...

Usein nuo sähköpostiin jysähtävät promot uhkaavat jäädä vähän pienelle käsittelylle ihan oman asenteen takia. Kukko kun ei käskien laula. Ainakaan suomalainen kukko, perkele !

Asennehan on tietysti totaalisen typerä. Bändithän vain tekevät juuri sitä mitä pitääkin. Nollabudjeteilla tällainen sissimarkkinointi on se ainoa järkevä tapa hoitaa homma. Lupaan parantaa tapani. Aloitan nyt.

STEREO SOUL FUTURE
Ensimmäisenä pistetään eetteriin Stereo Soul Future. Sen verran mielenkiintoisen kuuloinen bändi on, että se kyllä maininnan ansaitsee.

Itse yhtyeestä en tiedä kuin sen että tämä bostonilainen bändi näkee omiksi vaikutteikseen Wilcon, Spoonin ja Super Furry Animalsin. Ja tykkäävät kuulemma kovasti Beatlesista. Ja Kuulostavat ihan hyvältä.


Stereo Soul Future - Watching Circles from Stereo Soul Future on Vimeo.

Lisää musiikkia voi streamata tai downloadata täältä

I REMEMBER TAPES
Duran Duran meets Joy Division. Näin kuuluu tämän bändin oma määritelmä. Roxy Music minulla kyllä ensimmäisenä tulee mieleen. Tämä rumpukoneella vahvistettu trio tekee tuollaista hiukan säksättävää tanssittavaa brittiläistä indiepoprokkia. Ei ihan meikäläisen alaa, mutta eihän tuota nyt huononakaan voi pitää.



CHRIS & SALON DES REFUSÉS
Itse Chrisin sukunimi ei käy suoraan mistään ilmi, mutta implisiittisesti voimme päätellä että se on ilmeisemmin ihan suomalainen Karvinen. Tai sitten ei.

Muun bändin muodostavat herrat Arno Nurmisto, Jeppe Cavonius, Niklas Karvinen. Sinkkua on saatu miksaamaan indie-piireistä tuttu Nick Triani. Levykin bändiltä on tuloillaan ensi vuoden puolella. Ihan mukavaa kitaravetoista suomenkielistä indierokkenrollia. Pikkuiset emo-vibat hiipii korvaan, muttei liian häiritsevänä.

Ra(u)hantekijä / Avida Dollars - SINGLE by chrissalon

VSP 
Kun tämän bändin promosta luin kuvauksen sinkusta, luulin ehdottomasti, että nyt Tarkkailijaa pissitään silmään. Kuvaus kuuluu nimittäin näin:  "Linkeissä eka sinkku levyltä "Heartless Rat Ballad", joka käsittelee kissan ja hiiren välistä suhdetta. Videossa seikkailee Persialainen kissa nimeltä "Mau"."

VSP - Heartless Rat Ballad by VSPMUSIC

VSP Facebookissa

WEDDING CRASHERS
Tämä hesalainen indiepoppoo on jossain jopa noteerattu vuoden indietulokkaaksi. En tiedä yltääkö bändi ihan sinne asti, mutta mukavaa meininkiä poitsut on ilmoille puskeneet ihan levyksi asti. Ei mitään turhan ryppyotsaista meininkiä ja sehän on ihan mukava kun kaamos taas edessäpäin odottaa.



ISOVELI
Tässä promossa on niin hyvä saate, etten ala itse runoilemaan mitään: "ISOVELI on lopunaikojen tanssimusiikkia, jossa suomenkielinen pop kohtaa rytmimusiikin ja indiepop iskelmän. Isoveli syntyi The Policen, Madnessin, Ismo Alangon ja Leevi and The Leavingsin joukkopantua 80-luvun proto-housen tahdittaessa työntöjä. Isovelissä yhdistyy äärihedonistinen eskapismi sekä tiedostava, paikoin jopa yhteiskuntakriittinen tarkkailu." Että noin. Tarkistakaa itse.

Isoveli: Tanssi tai kuole by Exogenic Music Group

CASSIE
Tämä bändihän on kehuttu kyllä jo monellakin blogilla. Mutta mainitaan silti. Nämä runotyttöhommelit on meikäläisen juttu, mutta tässä liikutaan kyllä jo hiukan liian ambient-osastolla. Pikkuisen enemmän särmää, niin alan kiinostumaan. Laulaja Sofia Thurén on kyllä osaavan kuuloinen lyyli, joten uskonpa että tästä suunnasta vielä lisääkin kuullaan.


COSMOBILE & IKE CHIME
 " It is a blend of classic rock aesthetics (as in The Strokes), bouncy rhythms (as in Vampire Weekend), and positive energy (as in Talking Heads). The bottom line is simplicity, and how to make something out of it. No modern studio tricks were utilized and no musical virtuosity was witnessed. The songs are about making do in a Big Brother / Temptation Island world gone completely Lost. Yes, they are about survival and the album is a survival guide to the everyday jungle of concrete and commerce." Näin kuvaillaan levy-yhtiön toimesta tämän yhtyeen uusinta levyä.

Cosmobile & Ike Chime - Rough Riders by Fullsteam

HELLÄ ELÄIN
En rehellisesti osaa sanoa tästä bändistä mitään. Mutta jospa te osaisitte.



Ja olisihan noita posteja paljonkin, mutta suurin osa on jo blogeilla käsitelty moneenkin kertaan. Kaikki nämä oman 15-minuuttisensa ansaitsevat.