Keikkaennakko + Haastattelu - Satellite Stories

Satellite Stories lähestyi sähköpostitse, tässä kun ollaan saman kylän poikii, ja kutsuivat EP-levynjulkaisemiskeikalleen. Mielelläänhän sitä lähtee katselemaan kun omasta kaupungista tuoretta indietalenttia löytyy. Nämä Oulun seudun bändithän ovat perinteisesti painottuneet lähinnä tuonne hevi/mörinäosastolle.

   Satellite Stories - Helsinki Art Scene by satellitestories

Satelliitit olivat minulle ennen Slowshown muutaman kuukauden takaista postausta totaalisen tuntematon tapaus, mutta erittäin positiiviseksi ja makoisaksi uutuudeksihan tuo yhtye paljastui. Ainakin tuon kuvan perusteella pojat vaikuttavat melkoisen nuorilta ja niinpä onkin vain luonnollista että vaikutteita on kuulemma eniten imetty 2000-luvun bändeiltä, minkä kyllä soitossa kuuleekin. Helsingin skenelle olkaakohottava biisi "Helsinki Art Scene" lienee sitä hittiosastoa, mutta minulle eniten maistuu tuo metrobiisi. Molemmat jäävät kyllä tehokkaasti soimaan päähän.

   Satellite Stories - Kids Arent Safe In The Metro by satellitestories

Sähköpostissaan bändi kertoo seuraavaa: "Soitamme tanssimusiikkia. Siinä kuuluvat vaikutteet niin 2000-luvun uudesta indierockista, modernista elektronisesta tanssimusiikista, Oulun kaduista ja Taivalkosken metsistä, kuin myös eletystä elämästä ja nuoresta vimmasta, toiveista sekä pettymyksistä. Haluamme soittomme kuulostavan hetkessä kiinni olevalta, mutta samalla ajattomalta, tarttuvalta ja hyväntuuliselta, sekä ennen kaikkea tanssittavalta". Ja kyllähän tuon voi allekirjoittaa. Poikien indie ei ole mitään sisäänpäinkääntynyttä muniinpuhaltelua vaan nuoruuden innolla rämisevää meininkiä. En tiedä miten tuo pohjoinen aspekti sitten musiikissa kuuluu, minulle kun ensimmäisenä tulee mieleen Englanti, Detroit, San Fransiscon garage-rock tai vaikkapa nyt se Pohjois-Irlanti josta Two Door Cinema Club tulee. Viimeksimainittuun vertailu on kyllä todellakin ihan perusteltua, yhtäläisyyksiä löytyy paljonkin.

   Mexico by satellitestories

Bändi on siis keikalla Oulussa 4.11. 45 Specialissa ja 12.11.2010 Nuclear Nightclubissa levynjulkaisun merkeissä.  Ja koska bändi on varmaan monelle yhtä uusi tuttavuus kuin minulle, niin haastattelin lyhyesti poikia lisäinfon toivossa. Vastauksista huolehtivat Marko ja Olli-Pekka.

Kertokaapa hieman aluksi keitä te olette tuolla satelliitti-aliasten takana ?
Esa (laulu + kitara), Jyri (basso) Marko (kitara) ja Olli-Pekka (rummut).

Mitenkäs kaikki sai alkunsa bändin osalta ?
2008 syksyllä erään tylsän luennon aikana yliopistolla Esa ja O-P alkoivat jutustella musiikkihommista, mikä monen mutkan kautta johti bändin perustamiseen. Jyri oli Esan vanha tuttu, Marko tuli kuvioihin OP:n kautta.

Soitossanne tosiaankin kuuluu jo sivuillanne mainitsemanne vaikutteet (TDCC,The Wombats,Wampire Weekend,Phoenix), mutta itse kuulen myös hieman kaikuja 60-luvun garagerockista. Onko tuo tahallista, tahatonta vai kuulenko vain omiani ?
Me tykätään kaikki kuunnella ja etsiä uutta musiikkia, joten ehkäpä 60-luvun musiikin vaikutus on suodattunut monien meidän fanittamiemme bändien musiikin myötä myös meidän musiikkimme, vaikka se ei ole ainakaan tietoista. Ehkä meidän musiikki kuulostaa siksi autotallirokilta kun me ei käytetä kovinkaan paljon kaikua. Jokainen meistä on puuhastellut pienen ikämme omilla tahoillaan erilaisten musiikkiprojektien parissa, mutta yhteisenä tekijänä, josta kaikki tykkäilemme, on erilaisten konemusiikkityylien tanssittavat piirteet.

Miten tuo pohjoisuus mielestänne kuuluu musiikissanne ?
Pohjosessa saa kehitellä omaa juttua aika vapaasti, koska ei ole semmosia muotivirtauksia joihin on pakko kuulua, tai tippuu porukasta. Lisäksi meidän on pakko soittaa joka keikka täysillä, kun välimatkat Oulusta etelään on niin pitkiä. Muuten menee hyvä reissu hukkaan.

Mikäs siinä Helsingin skenessä oikein mättää ?
Meillä ei ole mitään bändinä Helsingin skeneä vastaan, sieltä tulee paljon lupaavia indiebändejä. Kyseinen kappale (Helsinki Art Scene) kertoo henkilöstä, joka on kyllästynyt olemaan jossakin skenessä ja teeskentelemään olemaan jotakin mitä se ei ole. On siis ero bändin mielipiteen ja kappaleen henkilön mielipiteen välillä. Toisaalta meidän mielestä olisi hyvä huomata, että myös pohjoisessa on indieskene, vaikka sitä ei juuri musiikkimediassa huomioidakaan. Pohjoinen on täynnä syrjäseutuja, joissa saattaa soitella tälläkin hetkellä uusia Smithseja ja Joy Divisioineita, mutta kukaan ei tiedä niistä mitään kun ei ole mahdolisuuksia viedä omaa juttua eteenpäin.

Tuleva EP on ilmeisestikin omakustanne. Onko levy-yhtiörintamalla tapahtunut mitään viime aikoina ?
Totta, tuo EP on ihan omakustanne. Levy-yhtiörintamalla ei ole vielä mitään uutisoitavaa.

Ja onko levyn kansi jo saatu valittua, kun kuulin että jokaisella teistä olisi oma ehdotus kanneksi ?
No meillä oli vielä jokin aika sitten varmaan 20 kansiehdotusta, ja kun ei osattu päättää parasta, niin päätettiin ottaa 4 kantta yhden sijaan!

Ovatko nuo nyt kuultavat kappaleiden versiot juuri ne jotka päätyvät tulevalle EP:lle ?
Kyllä ovat.

Kuinka ahkerasti olette keikkailleet ? Alkaako musiikki haitata opiskeluja vai toisinpäin ?
Tähän asti keikkoja on ollut ihan sopivasti. Meidän bändin yhteinen haave on se, että saisimme soittaa joskus myös ulkomailla. Musiikki ei ainakaan toistaiseksi ole haitannut opiskeluja, ennemminkin tuonut siihen lisävirtaa. Jyri on meistä matemaatikkona ainoa tulevaisuuden menestyjä, me muut opiskelemme opettajiksi ja kirjastonhoitajiksi. Kun tekee soittamisen lisäksi muitakin asioita, niin se pitää koko bändihomman todellisena.

Mitenkäs teidät on otettu vastaan täällä perinteisten hevareiden mailla eli Oulu Art Scenessä ?
Ihan mukavan vastaanoton olemme tähän mennessä saaneet, ainakin keikalla olleiden ihmisten palatteesta päätellen! Me ei olla niin hyvän näköisiä (paitsi O-P joka on käynyt puntilla ainakin kerran tänä vuonna) että me oltais uhka kenellekään.

Miksi kaikkien kannattaisi tulla keikallenne ?
Meidän keikoilla käy tosi mukavaa porukkaa! On tosi siistiä nähdä kun ihmiset, jotka kuulevat meidän biisejä ekaa kertaa, tulevat vain ennakkoluulottomasti tanssimaan. Jos en soittaisi itse meidän bändissä niin tulisin vain nauttimaan siitä partymeiningistä.
 
Lisäinfoa yhtyeestä:

Facebook
MySpace