Jeff Lynnen ensimmäinen projekti ELO:n jälkeen oli George Harrisonin levyn tuottaminen. Lynnen kädenjälki kuuluu vahvasti ja viitteitä Elo:on ei ole vaikeata etsiä. Popmusiikkiahan Lynne on osannut aina tuottaa, ja kun tuotettavana oli Harrisonin kaltainen kitaristi niin jälki oli sen mukaista.
Täytyy myöntää, että tämä oli ensimmäinen Harrisonin soolo jonka aikoinaan ostin. Vasta tämä sai minut kiinnostumaan vanhemmista tuotoksista, joista löytyy paljon nautittavaa. Toki Harrisonin ekaa varsinaista sooloa All Things Must Pass-triplaa on vaikea ylittää. Siihen oli ladattu kaikki ne ideat ja varmaan myös turhaumat joita Beatles-aikoina oli kertynyt yllinkyllin. Tuohon levyyn tätä miehen elinaikana viimeiseksi jäänyttä levyä on turha verrata.
Levyn suurimmaksi hitiksi nousi yllättäen hieman outo cover-valinta "Got My Mind Set On You". Rudy Clarkin viisikymmentäluvulla rustaama ja James Rayn vuonna 1962 levyttämä biisi olisi kuulemma päätynyt jo Beatlesinkin levylle jos Harrison olisi saanut päättää. Toista saman parivaljakon biisiä "If You Gotta Make a Fool of Somebody" Beatles kyllä soitteli keikoilla. Pikkuisen ärsyttävä renkutus tämä minun mielestäni on, eikä missään nimessä levyn parasta antia. Tämä on se uudempi video aiheesta.
Levyn toinen sinkku ja hittibiisi "When We Was Fab" kertoo tietenkin Beatlesin loiston ajoista. Ilman katkeruutta tai yli-imelää nostalgiaa. Videolla seikkailee myös levyllä soittavat Ringo Starr, Jim Keltner, Elton John sekä tietysti mursu (walrus toim.huom.). Macca oli myös lupautunut videolle, mutta veti loppuvaiheessa homman pystyyn. Kuin pisteeksi iin päälle Harrison tiluttelee lopussa sitaria vanhaan malliin.
Poppiosaston helmiä on biisi "This Is Love". Biisiä kun kuuntelee ei ole yllätys, että sen toisena tekijänä on Jeff Lynne. Sen verran vahvoja ELO-viboja siinä on. Mikä ei ole mitenkään huono asia. Lynnen tulevassa Roy Orbison-tuotannossa on myös aika lailla samoja vivahteita.
Levyn aloittava "Cloud 9" on ehdottomasti yksi levyn kohokohdista. Temptationin saman nimiseen biisiin tai levyyn se ei kuulemma viittaa, vaikka ehkä sukulaisuutta löytyykin. Eric Clapton kitaroi hienosti kuten muissakin kipaleissa joissa kitaraansa näpelöi.
Levy on kauttaaltaan nautittavaa poppia, poislukien ehkä Madonnan "Shanghai Surprise"-elokuvan soundtrack-rainat "Someplace Else" ja "Breath Away from Heaven", joita ei niitäkään huonoiksi voi sanoa. Pikkuisen puleerattu levyn yleisilme on verrattuna Harrisonin aikaisempiin tuotoksiin. Ihan kuin mies olisi päättänyt, Lynnen suosiollisella avustuksella, nousta taas cooliksi poppitähdeksi. Vähän kuin kannen kuva jossa mies poseeraa kasarihenkisesti übercoolina hawaiji-paita päällä, peililasit päässä vanhan lempparikitaransa kanssa.
Onhan se vähän väsynyttä vertailla näitä Fab Fourin muiden herrojen levyihin, mutta kyllä tämä ehdottomasti pesee 99 prosenttia Maccan soololevyistä. No doubt about it.
Paul McCartney on lauluntekijänä kyllä ihan eri tasolla kuin Harrison, ei millään pahalla.
VastaaPoistaTämähän on ihan normaalia listakamaa jonka olisi voinut tehdä kuka tahansa.Wings on parhaimmilan ihan huippua!
No kyllähän Macca lauluja osasi tehdä, ei sitä kukaan ole epäillytkään.
VastaaPoistaEn vain oikein diggaa miehen soolotekemisiä.
Mielipideasia.