Joskus vain näin on. Lauantai-illan jälkeen. Ei siihen suurempia tarvita. Hyviä kavereita, hyvää musiikkia, herkullista ruokaa ja pikkuisen virvokkeita. Ulkona myrsky ja sisällä takassa tuli, punaviiniä lasissa ja Nina Simone soittimessa. Onkohan sitä tulossa vanhaksi?
Vissiin sitä sitten on, kun Musen versio samasta biisistä ei samoihin fiiliksiin saa sitten millään.
Mutten kuitenkaan niin vanha, että Michael Bublén juustoinen versio iskisi millään muotoa. Ehkä on vielä toivoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti