Tämä Suomessakin toistakymmentä kertaa keikkaillut yhtye perustettiin New Yorkissa vuonna 1974. Jeffrey Hyman, John Cummings, Douglas Colvin ja Unkarissa syntynyt Thomas Erdelyi (Tamás Erdélyi) tapasivat Forest Hillsissä Queensissä ja bändi alkoi muotoutua. John ja Thomas olivat jo soitelleet samassa garage-bändissä aiemminkin.
Colvin soitti aluksi kitaraa ja lauloi, Jeffrey soitti rumpuja ja John kitaraa. Thomas oli alunperin suunnitteilla bändin manageriksi. Kohta Colvin kuitenkin vaihtoi bassoon ja huomasi samalla ettei kyennyt samaan aikan soittamaan ja laulamaan, joten "manageri" Thomas rohkaisi Jeffreytä laulajaksi ja näin tapahtui. Colvinille jäi kuitenkin vastuullinen tehtävä aloittaa biisit: "1-2-3-4".
Bändin nimen alkuperästä on tusinoittain tarinoita, joista suurin osa poikien itsensä alullepanemia. Pojilla oli tapana viihdyttää itseään kertomalla toimittajille mitä ihmeellisimpiä juttuja nimen synnystä.
Kuuluisin tarina on ehkä se, joka jopa meni toimittajaparalle läpi, että bändin pojat olivat tavanneet sattumalta hississä ja kun olivat muka hoksanneet että kaikilla oli sama sukunimi, niin bändihän oli yksinkertaisesti pakko perustaa. Toisaalta yllättävän moni myös luuli veijareita aidoiksi veljeksiksi. Kuten minäkin kersana.
Colvin, joka kutsui itseään nimellä Dee Dee, oli suuri Paul McCartney-fani ja oli ominut itselleen yhden Paulin Silver Beatles aikoina käyttämästä pseudonyymeistä. Paul Ramon oli tuntunut McCatneystä hienolta ja ammattimaiselta nimeltä ja Dee Dee oli samaa mieltä. Dee Dee Ramone vakuutti muutkin nimen hienoudesta ja niin kaikki pojat muuttuivat sukunimeltään kaimoiksi: Joey Ramone, Johnny Ramone ja Tommy Ramone.
Bändin nimi oli täten johdonmukaisesti Ramones ja loppuhan on, kuten sanotaan, rokettirollin historiaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti