Heti alkuun on tunnustettava se tosiasia, että kyllähän Bob Mould oli se Hüsker Dü:n ÄIJÄ. Vaikka yleensä yritänkin väittelyissä pitää Grant Hartin puolia, ei kai tuossa biisinteon suhteen ole kahta sanaa. Mould teki paremmat biisit.
Yleensä kyllä yritän tuoda esille, ettei Hart nyt ihan mopen osille jäänyt, kyllä mies osasi tehdä helkkarin hienoakin kamaa. Ehken pikkuisen sinne melodisemmalle puolelle kuitenkin, eroten Mouldin hardcoremaisemmasta ärinästä. Totaalisen epäkiitollinen asema Hartilla kuitenkin on, kun vertailukohtana käytetään aina bändikaveria, teki tämä sitten mitä tahansa.
Hartin lyhytikäinen bändi Nova Mob ei pahemmin listoja kolkutellut. Ihan mukavaa poppiskamaahan tuo kuitenkin oli. Aiheet ehkä yhtä sekavia kuin mieskin, mutta melodian taju oli kuitenkin vielä tallella. Ei tämä nyt kuitenkaan ole mikään Hüsker Dü. Eikä edes Sugar.
Noh, itsekin sorrun näköjään vertailemaan. Tikulla silmään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti