Keikka-arvio: Satellite Stories / 45 Special 4.6.2011

Joistakin bändeistä sitä vain tykkää ja Satelliitit on juuri sellainen.

Kuukauden remontoinnin ja muuttourakan jälkeen on taas kiva palata ihmisten, musiikin ja bloginkin pariin. Ja mikäs sen mukavampi tapa tehdä comeback, kun riehautua rokkiklubille kuuntelemaan oman kaupungin poikien jo hyväksi koettua keikkaenergiaa.

Sateliitit ovat hoitaneet tämän homman aivan oikein. Bloggaajiin on oltu aktiivisesti yhteydessä ja biisejä lähetelty tutkailtaviksi. Facebook ja muut sosiaaliset mediat on hienosti käytössä oman blogin ja hyvin hoidettujen sivustojen lisäksi. Pikkuinen hype on saatu aikaiseksi kuitenkin ihan musiikin ansioilla. Kun ei indiekeikkoja ole Oulussa tarpeeksi, pojat ovat järjestäneet niitä itse hyvällä menestyksellä. Vielä viime torstaina bongasin pojat kaupungilla liimailemassa tämän sinkunjulistuskeikan mainoksia keskustan valopylväisiin. Näin se pitää tehdä. Kukas sen kissan hännän nostaisi, ellei kissa itse.

Paikka oli ammuttu täyteen yleisöä, joka kaikesta päätellen oli tullut paikalle nimenomaan bändin takia, eikä vain lakkiasten jatkoille. Sen verran hyvin yleisö lauloi biisien mukana, että ihan ensi kertaa ei mukana oltu. Ainakin kotikaupungissaan bändi on siis jo kerännyt uskollisen kannattajakunnan.

Vaikka tämä ei meikäläiselle ollutkaan ensimmäinen kerta yhtyeen keikalla, oli tämä ehdottomasti keikoista vakuuttavin. Muutamien itselleni tuntemattomien biisien jälkeen päästiin hiukan tutumpien, jo monilla blogeilla esiteltyjen biisien makuun. "Arrest Me" ja "Helsinki Art Scene" kolahtivat yleisöön selkeästi kovemmin kuin uudet biisit, mikä ei johdu missään nimessä siitä että uudet olisivat heikompia. Viimeisenä biisinä ennen encoreja kuultiin päivän juhlakalu, eli uusi sinkkubiisi "Family", joka sekin rullasi kuin keväinen hirvi.

Sen verran kova oli yleisön hurmio, että pojat olivat uskaltaneet jättää meikäläisenkin suosikkibiisin encoren varaan. "Kids Aren´t Safe In The Metro" sai lopussa sen verran energisen käsittelyn varsinkin kitaristi/laulaja Esan toimesta että Tarkkailija oli viimeistäänkin nyt myyty. Ihan nimensä mukaiseen mahtipontisuuteen ei (onneksi) yltänyt toinen, "U2"- nimellä alustavasti kulkeva encorebiisi. Lupailee ihan hyvää kaikkinensa tulevaa levyä ajatellen, että settiin riitti erinomaisia kipaleita alusta loppuun. Bändi esiintyi vapautuneesti ja iloisesti ilman rockkukkoilun häivääkään. Jopa hieman ujonlaisesti aloitellut laulaja Esa villiintyi ajoittain melkoiseen partymeininkiin joka tarttui yleisöönkin. Ilman kyynisyyttä ja otsankurtistustakin voi olla uskottavaa indiemusaa.

Meikäläinen on tosi huono hypettämään, mutta nyt täytyy sanoa että Satellite Stories on helvetin hyvä bändi.