Qstock 2011, Oulu

Vaikka tänne pohjan perille ei logistisista ja taloudellisista syistä ihan niitä huippuja festareille usein saadakkaan, niin kyllä tuolta Kuuskasta ihan kuuntelemisen arvoista musiikkiakin löytyy. Qstock-festivaali on kävijämäärissä kivunnut jo reilusti legendaarisen Kuusrockin kävijäennätysten yli. Usein hieman raskaampaan musiikkin keskittynyt koitos on mielestäni onnistunut tänä vuonna saamaan muutamia erittäinkin mielenkiintoisia akteja. Erityismaininta täytyy antaa myös paikallisten bändien "suosimisesta".

Perjantai

Ihan päälavalle on jostain syystä päästetty ihqu Lauri, Rasmuksen suosion avustamana. Tosin lavan ensimmäisenä esiintyjänä samoin kuin Anna Abreu seuraavana päivänä. Muutenkaan päälava ei juuri perjantaina vedä puoleensa: Amorphis, Happoradio ja kesän ainokaisen Suomi-keikkansa heittävä Children Of Bodom. Bodom on toki varma yleisömagneetti täällä hevareiden luvatulla seudulla, ja kaipa tuota Laihon kitaran vingutusta voisi loppuillasta kuunnellakin jos aikaa jää.

Rantalavan aktitkaan ei ole ihan meikäläisen top tenissä. CMX on vanha inhokki, ja Laura Närhen näin juuri. Paleface ei juuri kiinnosta, mutta Petri Nygårdin tempaukset voisi katsastaa ettei jäisi ihan iltapäivälehtien varaan, vaikka musiikki ei iske millään tasolla. Juuri eka sinkun julkaissut tuore Kalevan bändikilpailu Chilin voittaja Arabia Arabia voisi kyllä olla lyhyen tsekkaamisen arvoinen. Bändi olisi kyllä luontevimmin kuulunut tuonne Rockpolisin indielavalle. Palefacen ja Petri Nygårdin yleisö ei liene vastaanottavaisinta tälle musalle..

Kooma-lavalta löytyy sitten sähinää senkin edestä. Omnium Gatherium on vieras, Barbe-Q-Barbies on varmasti hyvännäköistä musiikkia mutta sitten rävähtää. Läjä Äijälä ja Terveet Kädet raivoaa tunteroisen varmasti niin tuhtia tavaraa, että syytä onkin pitää parin tunnin tauko ennen toista legendaa Radiopuhelimia, joka vuodesta toiseen näillä festareilla soittelee. Tuo tauko on soviteltu ilmeisesti sen takia, että ihmiset vaeltaisivat sankoin joukoin guruaan Yrjänää kumartamaan, mutta taitaapa matka pysähtyä olutteltalle.



Rockpolis-lavan oululaiset indiebändit Reetta ja Sininen Kaappi pikkuisen kiinnostavat ja ehken kovasti hehkutettu Regina Q-teltassa. Mutta muuten perjantai alkaa olla paketissa. Beach Partyt ja Paradise Oskar eivät ole minua varten.



Lauantai 

Lauantain aloittelee mukavasti Jukka Takalo Q-teltassa ja heti perään Jukka Poika päälavalla. Sitten onkin osaltani tauon paikka jota voi toki viettää olutteltan sijasta Anna Puuta kuunnellen, kunhan vain ei joudu Jaren & Villegallen tai Herzenin veljesten kuuluvuusalueelle. Parin tunnin tauon jälkeen onkin ensimmäisen todella mielenkiintoisen aktin vuoro kun The Posies astelee lavalle. Mukava postgrungepowerpop-poppoo saattaapi olla livenä aika mukavaa kuunneltavaa. Lavalle pääsee Ken Stringfellowin rinnalle muuten oululaistakin osaamista, kun Lotta Jääskelä laulaa yhden biisin yhtyeen kera. Bändin pyynnöstä.



Stonerrock-kombo Mustasch perusjunttapuli rokkeineen lienee seuraava huomioni arvoinen esiintyjä ellei sitten mielentila välttämättä vaadi Pommi ja Gommi-spektaakkelin näkemistä. Mutta tuskin.



Sitten meneekin Stache ja Jenni Vartiainen sekä Mike Monroe ja Satellite Stories pikkuisen ikävästi osittain päällekkäin, mutta nuo täytyy vain jotenkin luovia. Ja kyllähän se Twisted Sisters täytyy nähdä. Dee Snider on kuulemma kovassa kunnossa.

Eniten odotan kuitenkin lauantain vihoviimeistä esiintyjää. Blogissa jo aiemminkin käsitelty Wolf People on tehnyt viimeaikoina vaikutuksen.



Qstock: viralliset sivut