Mahtipontista? Epäilemättä. Kasaria? Jo vain. Kaunista? Ehdottomasti.
Täytyy myöntää että meikäläisellä on jotenkin romanttinen käsitys australialaisesta mielenlaadusta. Siellä ollaan aina maanläheisesti rentoja, reiluja, aitoja ja puhutaan asioista suoraan. Kaljaa juodaan paljon, mutta vain iloisella mielellä ja kavereiden kanssa, eikä kukaan tule humalaan. Vähän niinkuin Crocodile Dundee. Ja vastaavasti brittiläiset popparit ovat totisia, kyynisiä ja tekosyvällisiä muniinpuhaltelijoita joilla nousee kusi päähän ensimmäisestä NME-jutusta. Aika karikatyyrinen kuva tietysti, eikä ehkä kestä lähempää tarkastelua.
Aussipopparit esiintyivät Provinssirockissa vuonna 1985, jossa kuulin ensikertaa koko bändistä. Eka esiintyminen ei vielä hirveästi vaikuttanut, meikäläiselle SE juttu tuona vuonna oli Jonathan Richman & Modern Lovers. Mutta johonkin takaraivoon musiikki jäi soimaan. Kun Born Sandy Devotional ilmestyi seuraavana vuonna, päätin tsekata asian uudestaan. Ja kyllähän se kannatti. Sen jälkeen ostin kaikki loputkin.
The Seabirds
The Seabirds
Vaikka vuoden 1987 levy Calenture olikin ehkä hiukan hitikkäämpi, tässä bändin toisessa pitkäsoitossa on sitä jotain. Ehkä juuri sitä maanläheisyyttä. David McComb kyllä näytti perin juurin brittiläiseltä kasari synapopparilta, mutta on tässä kuitenkin semmoinen sopiva aussiklangi, joka sen erottaa britti aikalaisistaan. Tai sitten se vain johtuu tuosta romanttisesta kuvitelmastani. Lontoossa tämäkin on äänitetty, Pixies-tuottajana mainetta sittemmin keränneen britin Gil Nortonin valvonnassa.
Wide Open Road
Wide Open Road
Vuonna 1999 kuollut bändin keulakuva David McComb halusi nimenomaan tehdä tästä levystä teemallisen kokonaisuuden, eikä vain kokoelmaa lauluista. Ja tuo teema ei vastaa kovinkaan hyvin arkkityyppistä käsitystäni suruttomista aussiveikoista. Levy on melankolinen kuvaus kaipauksesta, epätoivosta ja vieraantumisesta tummissa väreissä hiukan Nick Caven tapaan Ei mitään schoonereita kittaavia iloisia veikkoja nämä triffidit. Silti yleistunnelma on ilmava eikä ummehtunut.
Life Of Crime
Triffidsien albumeja on uudelleenjulkaistu 2000-luvulla, joten niitä vielä löytyy kaupasta kuten viime vuonna julkaistua kokoelmaakin. Ja jos (siis kun) sinne kauppaan ei juuri kukaan ole menossa niin löytyyhän nuo toki spotifystäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti