9.9.2011

Southern Rock vol 9 : Grinderswitch



Jatketaanpas tätä kesken jäänyttä listaa kovimmista southern rock-bändeistä. Ja kun puhun kovimmista, puhun täysin subjektiivisesta arviosta. Grinderswitch tuskin kuuluu monenkaan listoille, jos edes nimi on tuttu.

Tarina on kuitenkin sitäkin tutumpi ja menee samoja latuja kuin niin monen muunkin tämän genren orkesterin. Tämän Georgialais-lähtöisen bändin pojat asuivat vuonna 1973 samalla farmilla suunnitellen tulevia suuruuden päiviä ja kirjoittelivat biisejä etelän meiningistä. Alkuperäisjäsenet Dru Lombar, Larry Howard, Joe Dan Petty ja Rich Burnett saivat levytyssopimuksen tutulle southern-levymerkki Capricornille ja ensilevy Honest To Goodness ilmestyi vuonna 1974. Joe Dan Petty työskenteli tuolloin toiselle Capricorn-yhtyeelle, The Allman Brothers Bandille, ja tätä kautta sopimus saatiin järjestettyä. Toinen helpottava tekijä oli tietenkin se, että southern oli tuolloin suosionsa huipulla. Ensilevyllä soitteli myös muuan Dickey Betts.

Kohtuullisesti myynyt ensilevy pisti pojat kolmeksi seuraavaksi vuodeksi jatkuvalle kiertueelle, joilla he esiintyivät mm. Allman Brothers Bandin, Marshall Tucker Bandin, Lynyrd Skynyrdin, Wet Willien ja muiden legendojen kanssa, yleensä lämppärinä. Kiertuesuman keskellä yhtye sai kuitenkin julkaistua myös hyviä levyjä, joista omasta mielestäni paras on vuoden 1975 levy Macon Tracks. Sillä on hyvä aloitella tutustuminen bändin soundiin.

Grinderswitchin soundi on ajoittain voimakkaasti bluesiin päin kallellaan, ja aikanaan sitä verrattiin mm. Canned Heatiin. Soundi ei ole niin kitaravetoista kuin oli totuttu kuulemaan muilta southern-yhtyeiltä. Vaikka levyt ovat hyviä, vaivaa niitä ehkäpä juuri se seikka, että tyylilaji ei ollut ihan selkeytynyt. Niinpä suosio jäi aikalailla vähäiseksi myynnillisesti verrattuna muihin aikalaisiin ja Capricornin tallin yhtyeisiin. Omana aikanaan yhtye oli kuitenkin kollegoiden arvostama. Tunnetuin yhtye taitaa olla kuitenkin siitä triviatiedosta, että heidän kappaleensa "Pickin' The Blues" soi vuosia John Peelin radioshown tunnusmusiikkina.

Tämäkin pyristely loppui 80-luvun taitteen musiikkimaailman discovallankumoukseen, jolloin southern-musiikki hävisi maailmankartalta kuin dinosaurukset meteorin iskusta. Genren lipunkantaja Capricon Records oli suljettu jo muutamia aikoja tuota ennen. Bändi pistettiin telakalle määräämättömäksi ajaksi. Myöhemmin se on myös kaivettu naftaliinista kuten melkein kaikki aikalaiset, mutta lopullinen niitti taisi olla Dru Lombardin kuolema vuonna 2005.

Southern Rock Vol 1-8

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti