Myös Allman Brothersien huippukausi ajoittui 70-luvulle, joka siis oli southern bändien kulta-aikaa. Tämä yksi rockin kulmakivistä selvisi jopa yhden kantavan voimansa Duane Allmanin kuolemasta vuonna 1971. Onneksi mies ehti kuitenkin soittaa bändin legendaarisella livekiekolla (Live) At Fillmore East, joka sementoi yhtyeen maineen.
At Fillmore East-levyä on pidettu yhtenä kaikkien aikojen parhaimmista livelevyistä, enkä ole asiasta eri mieltä. Rolling Stone-lehden listoilla levy on aina juhlinut, samoin kuin bändin kitaristit Duane Allman ja Dickie Betts.
En pidä yhtyettä ihan perinteisenä etelärock-yhtyeenä, mutta sillä on ollut erittäin iso vaikutus noihin muihin listan bändeihin. Ja onhan tuolla yhtyeen julkaisuissa ihan puhdastakin genren tavaraa, vaikka vaikutteita ja makuja on haettu myös bluesista, jazzista ja kantristakin.
Perinteistä southernia yhtyeessä on tietysti kitaravetoinen rynnäkkö pitkine jameineen. Jamit jatkuvat usein koko biisin ajan, eli yhtyeen repertuaariin kuuluu paljon myös pitkiä instrumentaalivetoja, kuten 34-minuuttinen "Mountain Jam", jossa kaikki jäsenet saavat vuorollaan loistaa.
Vaikka livealbumi ei yleensä ole se paras tapa tutustua uuteen bändiin, niin tässä tapauksessa täytyy päätyä suosittelemaan nimenomaan tuota At Fillmore East-levyä ensimmäiseksi askeleeksi Allman Brothersien musiikkiin. Tänä päivänä kaupoista tosin löytynee vain CD-versiot joissa on lisätty useita kappaleita. Tiukin paketti lienee vuonna 2003 julkaistu Deluxe Edition johon on kaavittu kaikki tunnettu materiaali noista vuoden 1971 Fillmore-keikoilta kahdelta eri päivältä. Ja löytyyhän tuo alkuperäinen vinyyliversio myös Spotikasta, jos haluaa ensimakua sieltä hakea.
Ihan suora live ei ole kyseessä, sillä biisejä on askarreltu aika paljon alkuperäisistä esityksistä. Lyhennelty, pidennelty ja jopa yhdistelty samaan biisiin kahden eri päivän osasia. Lopputuloksesta tätä ei huomaa, vaan myös tuo Deluxe-versio on yhtenäinen ja laadukasta tavaraa. Ehdoton must kaikille southern rock lapsosille.
Tuo Fillmore East on kyllä aivan loistelias livetaltiointi, itselleni yhtyeen uudemmalta kaudelta myös livejulkaisu, An Evening With The Allman Brothers Band: 2nd Set (1995) on kolissut viime aikoina kovaa, vaikkei 1970-luvun tasoista monipuolista vääntöä edustakaan. Niin, ja tuo 'Mountain Jam' on hyvä esimerkki siitä, kuinka bändi saa vangittua kuuntelijansa yli puolituntiseen hurmokseen...
VastaaPoistaKyllä nuo uudemmatkin ihan kovaa kamaa ovat, mutta ei niinkään edusta southernia kuin aiemmat.
VastaaPoista