Charlie Daniels on varmaankin tunnetumpi kantrihiteistään kuten "Devil Went Down To Georgia", mutta kunnon southern-kamaakin mieheltä löytyy. Vaikka kitara yleensä vaihtuu viuluun kun Charlie tykittää, niin samaa etelän meininkiä tässä on kuin kolmen kitaran rynnäköissäkin.
Aiheet nyt on sitä samaa redneck-yankee-rebel-south's gonna rise- osastoa, mutta tärkeintä on hyvät biisit. Tottahan iso osa tästä southern faniosastosta on varmaankin niitä jenkkien perussuomalaisia, mutta tuskin nuo muusikot itse anthemeitaan aina niin mahdottoman tosissaan ottavat kuin jotkut hihhuleimmat faninsa.
Tosin Charlie lienee aidostikin melkoinen patriootti ja konservatiivi mieheksi, ja Bushin Irak-politiikan kannattaja. Raiskaajista, murhaajista ja pedofiileista mies on todennut seuraavaa: "Just take them rascals out in the swamp / Put 'em on their knees and tie 'em to a stump / Let the rattlers and the bugs and the alligators do the rest,". Kunnon etelän meininkiä Ted Nugentin malliin. Ja onhan Charlie tietysti myös NRA:n (National Rifle Association) jäsen ja vahva kannattaja. Arvaan ja tiedänkin, että tämänkaltainen arvokonservatismi ja punaniskaisuus on monille musiikin kuuntelijoille liikaa, mutta eihän noita nyt aina niin tosissaan tarvitse ottaa.
Suurin osa alkuaikojen levyistä on aika vahvasti kantri/bluegrass-vaikutteisia, mutta aina välillä mukaan lipsahtaa selkeitä southern-rytmejä. Vuoden 1989 levy Simple Man on yksi tällainen, mutta suositus kohdistuu silti ehdottomasti vuoden 1974 albumiin Fire On The Mountain, jossa parin selkeän kantribiisin ohella on silkkoa southernia. Kuten tuo oheinen tyypillinen punaniska itsetunnonkohotusbiisi " South's Gonna Do It Again".
Musiikistahan siinä on toki kysymys, eikä sen vakavammasta jytkystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti