Son House muisteli kuinka Robert Johnson kulki hänen perässään soittopaikasta toiseen ja yritti opetella kitaransoittoa. Toisinaan kun tämä pääsi lavalle, jälki oli sen verran hirveää että yleisö alkoi kaikota. Muutama vuosi tämän jälkeen Robert palasi takaisin kotikonnuiltaan ja oli oppinut mestaroimaan kitaraansa käsittämättömän hienosti. Hän oli siis myynyt sielunsa paholaiselle. Muuten muutos ei ollut mahdollista.
Crossroads-myytti ei suinkaan ole ainoa tämän miehen kohdalla. Hänen syntymäaikansa, kuolinaikansa ja tapansa kuten myös hautapaikka ovat vieläkin hiukan epäselviä. Son House kertoili mielellään tuota Crossroads-tarinaa, vaikka Robert Johnson ei tiettävästi ikinä itse puhunut asiasta. Sen sijaan saman seudun toinen blueskitaristi Tommy Johnson kertoi aikoinaan myyneensä sielunsa paholaiselle, joten tarinat ovat voineet sekoittua.
Vaikka myyttinen tarina lienee monille tunnetumpi kuin miehen musiikki, maine perustuu kyllä vahvasti noihin 29 levytettyyn kappaleeseen. Kaikki kappaleet on merkitty miehen omiin nimiin, mutta moni kappaleista on vanhempaa alkuperää. Johnson nojaili delta bluesiin, mutta vei sitä hiukan pidemmälle. Siinä on jo haikuja tulevasta sähköisestä Chicago bluesista. Johsonin yhteistyökumppani Johnny Shines meni vielä pidemmälle ja sanoi myöhemmin Johnsonin musiikin olleen rock and rollia. Vain eri nimellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti